Takaisin

ArtsEqual-esittelyssä Johanna Hasu



Filosofian tohtori ja Pohjois-Kymen musiikkiopiston apulaisrehtori Johanna Hasu tutki väitöstutkimuksessaan (Hasu 2017) oppimisen vaikeuksia pianonsoiton opiskelussa. Meneillään olevassa tutkimushankkeessaan hän pyrkii kartoittamaan pianonsoiton alkuopetuksen keinoja ja vaikutuksia sekä nuotinluvun oppimista lapsilla, joilla on kielellisiä vaikeuksia.

johannahasu1@gmail.com, 040 5483 608

 

Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?

Olen osa tutkimusryhmää Basic Arts Education for All. Väitöstutkimuksessani etsin opetuksen keinoja, jotka auttavat musiikkioppilaitosten oppilaita, joilla on erilaisia oppimisen vaikeuksia. Samalla tarkkailin oppilas-opettajasuhteen merkitystä oppimiselle.

Väitöstutkimuksessani havaitsin, että musiikkiopistossa opiskelevalla soittajalla voi olla oppimisen vaikeuksia, mutta niistä ei ole tietoa. Luomalla avoimen, lämpimän ja innostavan ilmapiirin opettaja voi auttaa oppilaita pääsemään omaan parhaaseen osaamiseensa. Avainasemassa on motivaatio, oppimisvaikeuksinen oppilas joutuu menemään niin sanotusti ”läpi harmaan kiven” monessa asiassa. Soiton- ja laulunopettajan tehtävänä on auttaa motivaation ylläpitämisessä esimerkiksi tekemällä oppimisesta helpompaa.

Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?

Pyrin alkaneessa tutkimuksessani etsimään sellaisia pianonsoiton alkuopetuksen keinoja, joilla esimerkiksi kielellisistä vaikeuksista kärsivät lapset voivat oppia soittamaan sekä kuulonvaraisesti että perinteistä nuottikuvaa käyttäen. Samalla tarkastelen lasten kirjaintuntemuksen ja äänteiden erottelukyvyn kehittymistä.

Suomalainen musiikkioppilaitosjärjestelmä on maailmalla ihailtu. Järjestelmä on ollut osa Suomen musiikki-ihmettä. Huippusuorituksiin tähtäävä opetus on muuttumassa yhä tasa-arvoisemmaksi myös elokuussa 2018 käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien myötä. Soitonopetus on pitkään perustunut tradition siirtämiseen, ja tutkittua tietoa esimerkiksi nuotinluvun oppimisesta on vähemmän kuin lukemisen oppimisesta. Lisäämällä tutkimustietoa oppimisesta yhä useampi oppilas pystyy nauttimaan korkeatasoisesta soitonopetuksesta. Kuvionuotit ovat loistava tapa oppia ja opettaa soittamista, ja niiden käyttöä on tutkittu ja tutkitaan yhä. Itse haluan etsiä niin sanotun traditionaalisen nuottikuvan opettamiseen liittyviä keinoja. Jos soittamista tai laulamista opiskelevalla oppilaalla on sellaisia oppimisen vaikeuksia, joita ei ole vielä havaittu, tutkittuun tietoon perustuva tapa opettaa nuotista musisointia voi helpottaa oppimista.

Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa? 

Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän historiassa niin sanotusti eri tavalla oppineet lapset ja nuoret ovat usein kokeneet epäonnistumista ja lopettaneet opintonsa kesken. Taiteen perusopetuksessa musiikkia opiskelee tuhansia lapsia ja nuoria. Yhteiskunnan tukeman taiteen perusopetuksen pedagoginen kehittäminen palvelee oppilaiden tasa-arvoa, kun yhä useampi nuori saa opintonsa loppuun ja kokee oppimisen omakseen. Monissa oppilaitoksissa niin sanotut erilaiset oppijat pääsevät yhä paremmin opiskelemaan myös taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää. Tutkimuksissani (sekä väitöstutkimuksessa että meneillään olevassa tutkimuksessa) etsin konkreettisia keinoja taiteen perusopetuksen opettajille kaikenlaisten oppijoiden opettamiseen. Taideopetuksen hyvinvointivaikutukset ovat näin yhä useamman halukkaan ulottuvilla.

Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?

Tutkimukseni avulla taiteen perusopetuksen pedagoginen saavutettavuus paranee, kun opettajat saavat lisää opetuksen keinoja ja yhä useampi oppilas pääsee omassa soittamisessaan omalle parhaalle tasolleen. Tutkimuksestani hyötyvät niin opettajat kuin oppilaatkin.

Opetuksen keinot ovat käytettävissä sekä taiteen perusopetuksessa että yksityisessä soitonopetuksessa. Olen osa tutkimusryhmää, joka tutkii erityisesti taiteen perusopetusta. Laajan oppimäärän musiikin opetus antaa mahdollisuuden viedä omaa osaamista mahdollisimman pitkälle. Väitöskirjassani löytämäni opetuksen keinot sekä meneillään olevan tutkimukseni löydökset auttavat kaikenlaisia oppijoita löytämään oman tapansa oppia.  

Millainen on visiosi tai unelmasi tulevaisuuden Suomesta taiteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?

Unelmani on, että Suomessa jokainen lapsi saa ammattitaitoista taiteen opetusta sekä päiväkodissa, koulussa että erilaisissa taiteen opetusta antavissa oppilaitoksissa tai yksityisopetuksessa. Jokainen perhe pääsee mukaan jo odotusaikana masumuskariin, lapsille lauletaan ja luetaan kotona, annetaan mahdollisuuksia piirtämiseen ja maalaamisen, tanssimiseen ja muihin itsensä ilmaisun keinoihin ja heidän taideharrastustaan tuetaan. Yhteiskunta takaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden kokeilla erilaisia taidemuotoja sekä kehittää itseään taiteen tekemisessä mahdollisimman korkealle tasolle oman kiinnostuksensa mukaisesti. Taideharrastus saa kulkea mukana koko ihmisen iän ja sitä tuetaan kaikissa elämän vaiheissa.

Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta jotain taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää toivetta yhteiskunnallisesti yhdessä toteutettavaksi?

Kaikilla perheillä ei ole samanlaisia voimavaroja lastensa harrastusten tukemiseen tai niihin ohjaamiseen. Yhteiskuntaan tulisi luoda sellaisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat näidenkin lasten taideharrastuksen. Lastentarhanopettajien ja luokanopettajien koulutukseen olisi lisättävä taiteen opetusta, opettajille on annettava keinoja opettaa taidetta omille oppilailleen.

 

Johanna Hasun blogi ja kotisivut