Takaisin

ArtsEqualin Taide ja hyvinvointi -teos julkaistu



Taidetoiminta parantaa muun muassa nuorten itsetuntoa, itseilmaisua ja empatiakykyä sekä vähentää stressiä, todetaan tuoreissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria arvioidaan olevan Suomessa 14 000 – 100 000.

Yhteisöllinen taidetoiminta tarjoaa turvallisen tilan, jossa nuoret voivat tutkia ja ilmaista tunteitaan, selviää ArtsEqual-hankkeen julkaisusta Taide ja hyvinvointi – Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen, joka esiteltiin Sitran aamiaistilaisuudessa 25.10. Julkaisuun on koottu taiteen hyvinvointivaikutuksiin pureutuvia tutkimuksia vuosien 2010 ja 2017 väliltä.

Taide voi muuttaa myös ympäröivän yhteisön käsityksiä esimerkiksi vankilanuorista positiivisemmaksi. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vankilanuorten taidenäyttelyyn osallistuneen yleisön käsitykset näistä nuorista muuttuivat. He alkoivat nähdä nuoret taitavina toimijoina, joilla oli annettavaa yhteisölleen ja toivoa tulevaisuudessa.

Nuorten lisäksi taiteen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu maahanmuuttajien, ikääntyvien, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien kohdalla.

Taidetoiminnan on todettu esimerkiksi vähentävän masennusta mielenterveyskuntoutujilla ja vahvistavan maahanmuuttajien kotoutumista. Ikääntyneillä taidetoiminta auttoi saavuttamaan flow-tilan, jonka aikana fyysiset kivut vähenivät. Heille taidetoiminta toi elämään merkityksellistä, toivoa ja oppimiskokemuksia. Autistiset lapset oppivat ilmaisemaan mielipiteitään taidetoimintaan osallistumisen yhteydessä. Hoitolaitoksissa taide paransi myös hoitohenkilökunnan työhyvinvointia.

Taide ja hyvinvointi -katsauksen ovat toimittaneet ArtsEqual-hankkeen varajohtaja, professori Kai Lehikoinen Taideyliopistosta ja tutkija Elise Vanhanen Turun yliopistosta (maahanmuuttajat). Kirjan kirjoittajia ovat tutkija Liisa Laitinen Turun yliopistosta (nuoret ja mielenterveyskuntoutujat), tutkija Katja Sutela Oulun yliopistosta (vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat) sekä Aktiivinen ikääntyminen-tutkimusryhmän vetäjä Helena Malmivirta Turun ammattikorkeakoulusta (ikääntyneet).

Julkaisu on vapaasti saatavilla sähköisessä muodossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7218-16-7

Painettuja kirjoja voi tiedustella ArtsEqual-hankkeen tiedottajalta.

Kirja- ja haastattelupyynnöt:

ArtsEqual-hankkeen tiedottaja Heta Muurinen

p. 050 569 29 04

heta.muurinen@uniarts.fi