Takaisin

ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Liisa Jaakonaho



Liisa Jaakonaho toimii väitöstutkijana Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Hänen tanssipedagogiikan alan väitöstutkimuksensa tarkastelee eettisiä kysymyksiä kehitysvammaisia aikuisia osallistavassa, taiteellis-pedagogisessa toiminnassa.

Yhteystiedot: liisa.jaakonaho@uniarts.fi, puh. 044 262 4610

Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?

Tällä hetkellä teen tutkimusta ’Ihminen on hyvä asia’ -kampanjassa, jossa luodaan kohtaamisia kehitysvammaisten kokemusasiantuntijoiden ja alakoulun oppilaiden välille syrjinnän ehkäisemiseksi. Kampanjan toteuttaa Lyhty ry yhteistyössä Mouka-filmin ja DocPoint-elokuvatapahtumien kanssa. ArtsEqual on mukana hankkeessa tutkimusyhteistyökumppanina. Kampanjan tarkoituksena on Kovasikajuttu-elokuvan, Lyhty ry:n kehitysvammaisten kokemusasiantuntijoiden ideoimien ja ohjaamien taidetyöpajojen sekä niitä reflektoivien keskustelujen avulla edistää erilaisuuden kohtaamista ja asenteiden muuttumista koululaisten keskuudessa. Tutkin tämän hankkeen vaikuttavuutta - eli sitä, minkälaisia kohtaamisia hankkeessa syntyy ja miten hanke mahdollisesti vahvistaa koululaisten kykyä kohdata erilaisuutta.

Tutkin erilaisuuden kohtaamisen kysymyksiä myös Martinlaakson koulussa syksyllä 2016 toteutetussa ’Embodying difference in/through dance’ -tutkimusinterventiossa. Intervention kohteina oli kaksi alkuopetuksen koululuokkaa, joista toinen koostui erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. Interventiossa tutkin sitä, kuinka tanssipedagogiikan keinoin voi edistää oppilaiden itsetunnon ja itsetuntemuksen kehitystä sekä erilaisuuden hyväksymistä. Ohjasin työparini, tanssinopettaja Pipsa Tuppelan kanssa pienryhmiä, joissa oli kerrallaan 6-7 oppilasta. Omien tutkimusintressieni kautta kiinnitin erityisesti huomiota kunkin oppilaan tarpeeseen tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, riippumatta sukupuolesta, kulttuuritaustasta ja mahdollisesta, jo todetusta erityisen tuen tarpeesta.

 

Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?

Koulumaailmassa oman erilaisuuden paljastaminen voi tuntua vaaralliselta, koska syy kiusaamiseen on usein jonkinlainen poikkeavuus normeista. Normatiiviset paineet olla tietynlainen, sopia tiettyyn muottiin aiheuttavat monenlaisia, aikuisikään saakka kantautuvia ongelmia.

Suomalaisessa yhteiskunnassa ihmisten asenteet erilaisuutta ja kaikenlaista heikkoutta tai haavoittuvuutta kohtaan ovat viime vuosina koventuneet. Uskon, että nämä asenteet vaikuttavat jollain tavalla meihin kaikkiin - ennemmin tai myöhemmin - ja siksi niihin pitää pyrkiä vaikuttamaan. Lapsissa on tulevaisuus; kouluissa tehtävä työ ennaltaehkäisee myöhempiä ongelmia ja vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteiskuntamme kehittyy.

 

Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa?

Tutkimukseni kautta tarkastelen ja kehitän taiteen ja taidekasvatuksen tarjoamia keinoja vaikuttaa erityisryhmien asemaan ja ihmisten asenteisiin suhteessa toisten erilaisiin lähtökohtiin ja tarpeisiin.  Tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmista on tärkeää ottaa huomioon se, että jotkut tarvitsevat lähtökohtaisesti enemmän resursseja ja tukea voidakseen olla mukana yhteiskunnassa aktiivisina toimijoina ja voidakseen hyvin. Ajattelen, että on tärkeää tutkia sitä, miten taiteen ja taidekasvatuksen keinoin voi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin ilmaista itseään omilla tavoillaan ja vaikuttaa ympäristöönsä aktiivisina toimijoina.

 

Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?

Toivon, että tutkimuksestani hyötyvät niin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ja kehitysvammaiset henkilöt, kuin kaikki muut, joita erilaisuuden kysymykset tavalla tai toisella koskettavat. Esimerkiksi ’Ihminen on hyvä asia’ –hankkeessa tehdään näkyväksi kehitysvammaisia henkilöitä aktiivisina toimijoina ja sitä, mitä annettavaa heillä on alakoulujen oppilaille ja henkilökunnalle. Tutkimukseni kautta tämän toiminnan vaikutuksia nostetaan esiin.

Tutkimusinterventiostamme Martinlaakson koulussa hyötyivät osallistuvien luokkien oppilaat ja heidän lähipiirinsä: toteuttamamme toiminta tuki oppilaiden hyvinvointia ja kokonaisvaltaista oppimista. Lisäksi interventiosta hyötyivät osallistuneiden luokkien opettajat: toimintamme kautta he saivat uusia näkökulmia ja välineitä pedagogisiin käytäntöihin. Välillisesti, opettajien välityksellä hyöty voi kantautua myös tuleville koululuokille ja kouluympäristöön laajemmin.

 

Millainen on visiosi tai unelmasi tulevaisuuden Suomesta taiteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?

Toivon, että hajottava kahtiajako ”soveltavaan” ja ”itseisarvoiseen” taiteeseen on saatu ylitettyä. Taiteen ja taidepedagogiikan mahdollisuuksien moninaisuutta arvostetaan ja hyödynnetään yhteiskunnan eri tasoilla, niin kasvatuksessa, koulutuksessa, päätöksenteossa, hoivapalveluissa, kuin taideinstituutioissakin. Toivon myös, että on olemassa uudenlaisia instituutioita, jotka toteuttavat taiteellista ja kulttuurista toimintaa monialaisesti ja esteettömästi - ehkä tavoilla, joita emme vielä osaa kuvitella. Toivon, että myös erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus halutessaan osallistua taiteen tekemiseen ja kokemiseen, siinä määrin ja sellaisilla tavoilla, mitkä kullekin yksilölle ovat mielekkäitä.

 

Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta tai muuten taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää neuvoa meille kaikille?

Jos kohtaat kahtiajakoista, mustavalkoista ajattelua, pysähdy ja mieti hetki, millä tavoin sitä voisi haastaa, purkaa tai miten siitä voisi löytää ”harmaan sävyjä”. Tässä voi auttaa joku itselle sopiva luova toiminta, jossa voi hetken hengittää, selventää ajatuksiaan ja ilmaista itseään omalla tavallaan.

 

Liisa Jaakonahon kotisivut

Ihminen on hyvä-asia hankkeen FB-sivu

Isto Turpeisen blogikirjoitus tutkimusinterventiosta Martinlaakson koulussa

Arts@School tutkimusryhmä

Arts in Health, Care and Welfare –ryhmä