Takaisin

Floora-hanke tuo musiikkioppilaitoksiin uudenlaisia oppilaita



 

Musiikkiharrastuksesta on erityistä hyötyä niille, jotka ovat jääneet musiikkioppilaitosten tarjonnan ulkopuolelle. Neljän naisen työryhmä lähti avaamaan väyliä näille lapsille ja nuorille.

– Floora-hanke on lähtenyt liikkeelle lukuisten ammattipedagogien halusta tukea katveeseen jääviä lapsia ja nuoria, toteaa ArtsEqualin tutkija Hanna Kamensky. Hän on yksi neljästä Floora-hankkeen perustajasta.

Hanke rahoittaa sadan lapsen soittotunnit pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksissa. Musiikkikasvatusta tarjotaan kolmeksi vuodeksi lapsille, joilla ei olisi siihen muuten mahdollisuutta. Oppilaitoksessa lapset ja nuoret on integroitu tavalliseen opetukseen.

Idean äiti, viulunsoitonopettaja, sosiaalipsykologi Päivi Rechardt, taloudenhoitaja Kristina Heikel sekä Hanna Karlsson Martin Wegelius-instituutista panivat Kamenskyn kanssa pystyyn yhteistyön sosiaalisektorin ja musiikkioppilaitosten välille.

– Musikaalinen lahjakkuus on toissijaista, joskin joukosta on löytynyt myös muutamia poikkeuksellisen lahjakkaita lapsia. Tärkeintä on innostus soittamiseen, kertoo Kamensky.

Uusi työkalu sosiaalitoimelle

Oppilaiden valinnoista vastaavat sosiaalitoimen ammattilaiset.

– Olemme saaneet hyvin myönteistä palautetta sosiaalitoimen työntekijöiltä, joiden mukaan olemme on tarjonneet mahdollisuuden ja työkalun, jota heillä ei aiemmin ole ollut.

Kolmevuotinen hanke on nyt puolivälissä, ja oppilaskiintiö on pääkaupunkiseudulla täynnä.

Keskeyttäneitä on ollut hyvin vähän. Toiminta on tavoittanut mukavan määrän poikia ja teini-ikäisiä sekä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Tähän mennessä lähes kaikille halukkaille on voitu järjestää aloituspaikka. Hanke on levinnyt myös muualle Suomeen.

Tunneille joka viikko

Kamenskyllä itsellään on kolme Floora-oppilasta.

– Saan heidän kanssaan huikaisevia onnistumisen hetkiä. Koen onnistuneeni pedagogina, kun lapsi tulee tunneille joka viikko ja näen, että hän on harjoitellut ja voin seurata vierestä oppimisen tuottamaa kehitystä ja iloa.

Muutamat opettajat ovat myös lähettäneet Floora-opettajille koulusta terveisiä, että lapsesta näkee, miten musiikkiharrastus tukee häntä.

Kamensky korostaa, että hän ei ole terapeutti vaan pedagogi, ja opetuksen tavoite on päästä merkitysten äärelle taideharrastuksen avulla.

– Siinä sivussa kysäisen, miten koulussa menee ja mites ne matikan kokeet.

Jännittävä tutkimuskohde

Hanna Kamensky pohjustaa väitöskirjaansa ArtsEqual-hankkeessa.

– Floorassa on tutkimuksellisesti jännittäviä kohteita. Puhutaan palveluiden saavutettavuudesta ja toisaalta syrjäytymisestä. Meillä on Suomessa mieletön, julkisesti tuettu musiikkioppilaitosverkosto, jossa on valtavasti pedagogista potentiaalia.

Floora-hanke laajentaa musiikkioppilaitosten koulutuksellisia päämääriä.

– Kysymys on laajemmasta käsityksestä siitä, mikä on pedagogin mahdollisuus vaikuttaa tässä vallitsevassa, haastavassa ajassa. Mahdollisuuksia on paljon, kyse on arvoista.

Eri tahojen tahtotila toteuttamiselle on ollut vahva. Työryhmä kiittelee mukaan lähteneitä musiikkioppilaitoksia rohkeudesta. Rahoitusta on tullut opetus- ja kulttuuriministeriöltä, AVIlta, Helsingin kaupungin kulttuurikeskukselta ja eri säätiöiltä.

Juttu on julkaistu alun perin Taideyliopiston tuottamassa Taidetta tuoreimmillaan -liitteessä tammikuussa 2016, joka ilmestyi Helsingin Sanomien välissä pääkaupunkiseudulla.

Kuva: Päivi Rechardt