Takaisin

Katsaus menneeseen ja tulevaan



Esimmäisen rahoituskautensa (2015-2017) aikana ArtsEqual on saavuttanut merkittävän aseman kulttuuristen oikeuksien, taiteen ja taidekasvatuksen palvelujen yhdenvertaisen saavutettavuuden ja kulttuurihyvinvoinnin verkostomaisena asiantuntijayhteisönä Suomessa. Yhteistyö vuorovaikutuskumppaneiden kanssa on osaltaan vahvistanut taidealan kriittistä keskustelua ja parantanut hankkeen kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Keväällä 2017 oikeusministeriö myönsi hankkeelle Demokratiapalkinnon kunniamaininnan. Palkintojen kriteerinä oli kumppanuus.

Yhteistyön tuloksena hankkeessa syntyneitä toimenpidesuosituksia on otettu käyttöön muun muassa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmatyössä ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmien valmistelussa maakunnissa samoin kuin OKM:n ja STM:n Taiku 2 -työryhmässä, joka valmistelee kulttuurisista oikeuksista ja kulttuurihyvinvoinnista ohjeistusta maakunta-, kunta- ja soteuudistusta valmisteleville muutosjohtajille ja alueuudistusvirkamiehille.

Vuorovaikutuskumppaneiden kanssa tehty yhteistyö on toisaalta edistänyt tutkijoiden sensitiivisyyttä taiteen ja taidekasvatuksen tasa-arvon ja hyvinvoinnin kysymysten kompleksisuutta ja poliittisuutta kohtaan sekä lisännyt ymmärrystä siitä, että toimenpidesuositusten laatimisessa kannattaa huomioida eri sidosryhmien näkökulmat. Joissain tapauksissa (esim. saamelaisten taidekasvatus) dialogi vuorovaikutuskumppaneiden kanssa on myös muuttanut tutkimuksen menetelmällisiä lähtökohtia, eettistä protokollaa ja raportoinnin tyyliä. 

Jatkokaudella hankkeessa tutkitaan edelleen, miten taidekasvatusta voitaisiin toteuttaa tasa-arvoisemmin peruskoulussa ja miten taiteen perusopetuksen (TPO:n) piirissä voidaan lisätä yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Jatkossa painotetaan sitä, miten taidekasvatus voi toimia yhteiskunnan polarisoitumista ja syrjäytymistä vastaan sekä edistää sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Koska saavutettavuuden lisääminen edellyttää muutoshalukkuutta ja institutionaalista oppimista, TPO:n resilienssin tukeminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa olosuhteissa säilyy keskeisenä tavoitteena myös tulevalla tutkimuskaudella.

Hanke jatkaa taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimusta sote-palveluissa. Tutkimus kohdentuu jatkossa kulttuuristen oikeuksien, kulttuurihyvinvoinnin ja niitä koskevan moniammatillisen yhteistyön toteutumiseen sote- ja maakuntauudistuksessa. Tutkijat muun muassa tukevat kulttuurihyvinvointisuunnitelmien kehittämistä maakunnissa ja kunnissa, Käypä hoito -suosituksissa, nuorten ohjauskäytännöissä sekä vanhustyössä. Jatkossa painotetaan myös osaamisen vahvistamista sote- ja kulttuurialoilla sekä kehitetään vaikuttavuuden arvioinnin tieteen- ja taiteenvälisiä menetelmiä.

Hankkeessa tutkittavat taiteen uudet toimintakontekstit edellyttävät taiteilijoilta työn laajenemisesta johtuvien haasteiden hallintaa ja uudenlaista osaamista. Tutkijat keskittyvät jatkossa soveltavaa ja sosiaalista taidetta tekevien taiteilijoiden työn edellytyksiin ja mahdollisuuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteisötaiteilija-tutkijat tarkastelevat itsekriittisesti eri ympäristöissä (vankilat, kehitysvammayksiköt, vanhainkodit jne.) ihmisten kanssa tehtävän taiteen ongelmakohtia (esim. eettiset kysymykset, tekijyys/omistajuus, esteettisen ja sosiaalisen laadun arviointikriteerit jne.). Keskeisinä teemoina ovat nousseet esiin yhtäältä yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja toisaalta maahanmuuttajien mahdollisuudet saada sijaa taiteen kentällä Suomessa.

Jatkokaudella Visions – Systems Analysis and Policy Recommendations -ryhmä analysoi hankkeen tutkimustuloksia systeemisestä näkökulmasta sekä suhteessa kansainväliseen tutkimukseen.

Jatkohankkeeseen on lisätty kansainvälinen kollokvio osallistavasta taiteesta vankiloissa. Yhteistyötä maakuntien kanssa halutaan jatkaa, mutta hankkeen alkuperäisen suunnitelman vuorovaikutustoimenpiteistä joudutaan karsimaan vuodelle 2020 suunniteltu 18 maakuntaan suunnattu road-show, koska jatkokauden rahoitusta leikattiin yli 30 prosentilla.