null ArtsEqual-esittelyssä Minna Törmänen



Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Minna Törmänen, erityispedagogiikan dosentti, KT, LO on kiinnostunut kehityksestä, yksilöllisestä oppimisesta ja erilaisista oppimiskyvyistä aina lapsista aikuisiin. Häntä kiinnostaa erityisesti, minkälaisia menetelmiä voidaan käyttää, jotta jokainen voisi oppia parhaalla mahdollisella tavalla. Törmänen on tutkinut niin musiikillisia kuin kognitiivisia menetelmiä ja on kiinnostunut myös oppimiseen vaikuttavista teemoista kuten oppimisympäristöstä ja motivaatiosta. Kantavana taustavaikuttajana ovat inkluusion ja tasa-arvon käsitteet.

 

Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?

Olen mukana Arts@School-ryhmän  ”Musiikki, liike ja oppiminen” -pitkittäistutkimuksessa.  Sen tavoitteena on tutkia oppitunteihin integroidun musiikki-, liike- ja musiikkiliikuntainterventioiden vaikutuksia alakoululaisten oppimiseen ja mahdollisia siirtovaikutuksia lasten kognitiivisiin taitoihin, sosiaaliseen kognitioon ja motivaatioon. Tämä elokuussa 2016 alkanut tutkimusprojekti on Taideyliopiston ja Helsingin yliopiston yhteishanke. Helsingin yliopistosta mukana ovat minun lisäkseni Dos., tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi, Dos. Kaisa Tiippana ja FM, tohtoriopiskelija Tanja Linnavalli. Taideyliopistosta hankkeessamme on mukana professori Eeva Anttila ja professori Marja-Leena Juntunen.

Uniikkia meidän tutkimushankkeessamme on sen monitieteisyys. Tutkijaryhmässämme on osaajia niin taidekasvatuksen, erityispedagogiikan, psykologian kuin neurotieteiden alalta. Ja kaikkia meitä yhdistää suuri mielenkiinto ja innostus taiteita kohtaan! Tällainen monitieteisyys luo aina uusia innovaatioita tutkijoilleen, lisäksi olemme aloittaneet aktiivisen opiskelijayhteistyön niin Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kuin eri tiedekuntien ja osastojen välillä.

Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?

Opettajat ovat tämän päivän koulussa monen uuden tilanteen edessä, liittyy se sitten oppilaiden moninaisiin taustoihin tai oppimisvalmiuksien kartoittamiseen. Monet opettajat ovatkin sellaisten peruskysymysten äärellä kuten, miten opetus järjestetään ja miten luokan oppilaat oppisivat mahdollisimman hyvin ja motivoituneesti. Myös tarve uusille opetusmenetelmille on suuri. Tällaiset kouluihin viedyt tutkimushankkeet ovat erinomainen tapa saada uutta tutkimustietoa ja taitoja koulujen käyttöön.

Tutkimushankkeemme tulee tuottamaan aiempaa tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa koulupäivään integroitujen taidetuokioiden mahdollisuudesta tehostaa oppimista. Tärkeä näkökulma tutkimuksessamme on myös kartoittaa oppilaiden osallistumista, työskentelyä, oppiaineisiin liittyviä asenteita ja käsityksiä omista taidoista sekä kouluviihtyvyyteen liittyviä kokemuksia.  

Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa?

Hankkeemme lähtökohtana on tutkia, miten taide voi tukea mahdollisuuksia oppimiseen ja osallistumiseen kouluissa. Erityisen kiinnostuksen kohteena on myös se, miten taidetuokioiden käyttö opetuksessa voi tukea niitä oppijoita, joilla on haasteita oppimisessa.

Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?

Tästä tutkimushankkeesta hyötyvät eritoten interventioihin osallistuvat lapset, mutta yhtälailla opettajat. Opettajat ovat luokissaan interventioiden toteuttajia, jo nyt on huomattavissa, että opettajat ovat omaksuneet interventiot opetusmenetelmäkseen ja käyttäneet tutkimushankkeesta saatuja uusia tietoja hyväkseen. Myös lasten vanhempia olemme tavanneet ja kertoneet heillä hankkeemme teemoista.

Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta jotain taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää neuvoa tai visiota meille kaikille?

Tärkeää on avarakatseisuus. Avaimet avarakatseisuuteen löytyvät sellaisesta filosofiasta, joka ymmärtää meidän kaikkien olevan erityisiä ja erilaisia oppijoita. Tällaisen filosofian omaksuminen ei ole tärkeää vain kasvattajille, vaan eräänlainen vaade koko yhteiskunnalle. Avarakatseisuus on kasvattajille tärkeää myös yhteiskunnan muutostilassa, jotta pystymme tulevaisuudessa hälventämään koulun ja yhteiskunnan välillä korkeaksi kohonnutta raja-aitaa ja opettamaan kouluissa sellaisia taitoja, joilla lapset ja nuoret pärjäävät tulevaisuudessa.