null Väitös: Taidekasvatus post-digitaalisella aikakaudella



Tomi Dufva tutkii Aalto-yliopiston väitöskirjassaan digitaalisuuden yleistymisen myötä nousseita kysymyksiä digitaalisuuden asemasta nyky-yhteiskunnassa. Erityisessä keskiössä ovat taidekasvatuksen rooli ja mahdollisuudet herättää kriittistä ymmärrystä digitaalisuuden asemasta ja rakenteista. Dufvan tutkimus esittää luovaa ohjelmointia taidekasvatuksellisena menetelmänä käsittää digitaalisuutta sekä saavuttaa siitä omakohtaista tietoa.

Väitöskirjan ensisijaisina tutkimusmenetelminä ovat fenomenologinen, etnografinen sekä teoreettinen tutkimus. Tutkimuksen poikkitieteellisen luonteen vuoksi tutkimusmateriaali koostuu niin taiteen, taidekasvatuksen, filosofian, käsityökasvatuksen kuin teknologian kirjallisuudesta.
Dufva tuo väitöskirjassaan esiin kolme tutkimustulosta, joilla on sekä teoreettisia että käytännöllisiä seuraamuksia. Ensimmäisenä Dufva esittää tarvetta ymmärtää digitaalinen teknologia ja erityisesti ohjelmoinnin opettaminen nykyistä laajemmasta perspektiivistä käsin. Toiseksi Dufva tuo esiin tarpeen käsittää digitaalisuutta kokemuksellisesti ja kehollisesti. Dufva käyttää käsitettä digi-grasping, joka viittaa monitahoisten ja punoutuneiden digitaalisten prosessien laajempaan ymmärtämiseen. Kolmanneksi Dufva ehdottaa väitöskirjassaan, että luova ohjelmointi voi toimia hyödyllisenä menetelmänä taidekasvatuksessa ja auttaa digitaalisuuden kriittisessä ymmärtämisessä.

TaM Tomi Dufva esittää tarkastettavaksi väitöskirjansa Art education in the post-digital era: Experiential construction of knowledge through creative coding. perjantaina 18. toukokuuta 2018.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta Aalto-yliopiston sivulta

Tomi Dufvan tutkijaesittely ArtsEqualissa