null Taideharrastus tasa-arvoisemmin kaikille lapsille



Kuva: Eeva Anundi

Tutkimusten mukaan taidetta harrastavat usein taustaltaan keskiluokkaiset lapset. Tutkijoiden tuoreessa suosituksessa kerrotaan, miten taiteen harrastamista voitaisiin laajentaa myös muille ryhmille.

ArtsEqual-hankkeen kyselyyn vastanneet lastenkulttuurikeskusten palveluja käyttävät vanhemmat muodostavat yleiskuvan korkeasti koulutetuista ja hyvin toimeen tulevista vanhemmista, jotka asuvat lähellä keskuksia.  

Taideyliopiston tutkija Mari Martinin kyselytutkimuksen Lastenkulttuurikeskukset osallisuutta tuottamassa vastaajista suuri osa kertoi, että lapsen harrastuksen taustalla oli vanhemman oma kiinnostus taiteeseen ja kulttuuriin tai oma tausta taiteessa ja kulttuurissa.

– Kiinnostus ja hakeutuminen taide- ja kulttuuritoimintaan periytyy jossakin määrin. Myös tietynlainen ”hyväosaisuuden kehä” näyttää ympäröivän useita niistä perheistä, joiden lapsia tuodaan lastenkulttuurikeskusten toimintaan, Martin toteaa.

Tutkimustulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, jotka puhuvat sen puolesta, että kulttuurinen, sosiaalinen ja ekonominen pääoma kasautuu.

– Jos taide- ja kulttuuripalvelujen määrää lisätään, on mahdollista, että lisäys hyödyttäisi ennen kaikkea niitä perheitä, joiden lapset jo nyt osallistuvat, Martin sanoo.

Etsivän nuorisotyön mallia, yhteistyötä ja taloudellista tukea

Kouluajan ulkopuolella tapahtuvan harrastustoiminnan on havaittu sekä tuottavan että ehkäisevän eriarvoistumista, kertoo Taideyliopiston tutkija Tuulikki Laes ArtsEqual-hankkeesta.

Taiteen harrastamisella on yleisesti todettu olevan tärkeä tehtävä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Siksi hankkeen tutkijat suosittelevatkin, että julkisesti tuetuilla taideoppilaitoksilla – kuten esimerkiksi musiikkiopistoilla – olisi mahdollisuus järjestää toimintaa yhteistyössä koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa tai hyödyntäen koulun ja varhaiskasvatuksen tiloja.

Laeksen mukaan harrastuksiin hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa.

– Oppilaitokset ja harrastustoimijat voisivat esimerkiksi soveltaa etsivän nuorisotyön mallia tavoittaakseen uusia kohderyhmiä.

Lisäksi hän korostaa eri julkisten tahojen tiivistä yhteistyötä harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi kaikille. Erityis- ja vähemmistöryhmät tulisi huomioida niin opettajien rekrytoinnissa kuin täydennyskoulutuksessakin, ja opetuksen lähtökohtana tulisi olla oppijakeskeisyys.

Julkisesti tuetut taideharrastukset ovat tuesta huolimatta monin paikoin liian kalliita monille perheille. Taloudellista tukea taideharrastuksiin tulisi tutkijoiden mielestä kehittää entisestään.

– Vapaaoppilaspaikkojen ja sisaralennusten lisäksi tarvitaan uusia keinoja tehdä opetukseen osallistuminen taloudellisesti mahdolliseksi niille, jotka nyt jäävät suurelta osin taiteen perusopetuksen ulkopuolelle.

         ***

Tutkimus Lastenkulttuurikeskukset osallisuutta tuottamassa – Huoltajien taustat ja kokemukset taide- ja kulttuurikasvatukseen osallistumisen määrittäjinä julkaistiin sähköisenä tammikuussa 2018. Kyselyyn osallistui 273 vanhempaa, jotka käyttävät lastenkulttuurikeskusten palveluja. Tutkimus on osa ArtsEqual-hanketta, ja se on laadittu yhteistyössä Taideyliopiston Cerada-tutkimuskeskuksen ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa.

ArtsEqualin toimenpidesuositus Saavutettavuus ja esteettömyys taiteen perusopetuksen lähtökohtana (PDF) 1/2018 on suunnattu taiteen perusopetuksen järjestäjille (kunnille ja oppilaitoksille). Tutkimusperustaista taustatietoa sisältävän kokonaisuuden on laatinut 11 kirjoittajaa eri aloilta. Mukana on tutkijoita, Kulttuuria kaikille -palvelun asiantuntijoita sekä Taiteen perusopetusliiton jäseniä.

 

Haastattelupyynnöt:

Tutkija Mari Martin p. 050-4606789, mari.martin@uniarts.fi (Lastenkulttuurikeskuksia koskeva tutkimus)

Tutkija Tuulikki Laes, p. 040 7104373, s-posti tuulikki.laes@uniarts.fi (toimenpidesuositus Taiteen perusopetukselle)

 

Lisätietoa:

Tutkimus Lastenkulttuurikeskukset osallisuutta tuottamassa – Huoltajien taustat ja kokemukset taide- ja kulttuurikasvatukseen osallistumisen määrittäjinä

Toimenpidesuositus Saavutettavuus ja esteettömyys taiteen perusopetuksen lähtökohtana (PDF) 1/2018