Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Marja-Leena Juntusen, FT, KL, MuM musiikkikasvatuksen alalle sijoittuva tutkimustyö liittyy kehollisuuteen musiikinoppimisessa sekä musiikin oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin laajemmin eri konteksteissa.

Yhteystiedot: marja-leena.juntunen (at) uniarts.fi, puh. 0407104292

 

Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?

Toimin ArtsEqual-hankkeessa tutkimusryhmän Basic Arts Education for All tiimijohtajana sekä tutkijana ryhmissä Arts@school ja Visions – Systems Analysis and Policy Recommendations. Basic Arts Education for All -tutkimusryhmä tutkii taidekasvatuksen saavutettavuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, inkluusiota, kulttuuristen vähemmistöjen oikeuksia, erityistarpeisia oppijoita ja elinikäistä oppimista sekä koulutuksen rakennetta ja lähtökohtia taiteen perusopetuksen piirissä.

Omat opetuskäytäntöjä tarkastelevat tutkimukseni sijoittuvat Arts@school-tutkimusryhmään ja siten liittyvät koulun musiikki- ja taidekasvatukseen.

Mielestäni kaikilla lapsilla on yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen, oppilaalle itselleen merkitykselliseen musiikki- ja taidekasvatukseen koulussa. Omissa tutkimuksissani olen kiinnostunut siitä, miten tätä mahdollisuutta voidaan edistää muun muassa pedagogisin keinoin ja opettajien täydennyskoulutuksen avulla. Olen kiinnostunut myös siitä, miten musiikinopetuksen ja erityisesti musiikkiliikunnan avulla voidaan tukea oppimista, vuorovaikutusta ja toimijuuden kehittymistä sekä edistää oppilaan hyvinvointia ja kokonaisvaltaista kasvua.

Visions-ryhmä pyrkii systeemisen ajattelun avulla tunnistamaan ne mekanismit, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa taiteissa ja taidekasvatuksessa. Koko hankkeen tutkimustulosten pohjalta ryhmä pyrkii lisäksi hahmottamaan, miten tasa-arvoa ja hyvinvointia voidaan vahvistaa taiteen ja taidekasvatuksen keinoin.

Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?

Molemmat taidekasvatukseen liittyvät ryhmät, joissa toimin, nostavat esiin sen, että Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua taidekasvatukseen. Eriarvoisuuteen vaikuttavat muun muassa alueelliset ja taloudelliset sekä kulttuuriin, sukupuolittuneisuuteen ja erityispedagogisiin tarpeisiin liittyvät seikat. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuksiin osallistua täysipainoisesti taidekasvatukseen on toistaiseksi kiinnitetty vain vähän huomiota. Lisäksi taidekasvatukseen sisältyy, usein tiedostamattomia, epätasa-arvoa ylläpitäviä pedagogisia käytäntöjä ja rakenteita.

Taidekasvatuksen saavutettavuuden haasteena on myös se, että instituutioiden välillä ei tehdä riittävästi yhteistyötä.

Omassa tutkimuksessani olen huolestunut siitä, että nykyään alakoulun musiikinopetuksen laatu on sattumanvaraista. Alati jatkuvat leikkaukset musiikinopetuksesta luokanopettajankoulutuksissa heikentävät merkittävästi musiikin asemaa koulussa sekä opettajien mahdollisuuksia toteuttaa musiikin opetussuunnitelman perusteita ja tuottaa merkityksellisiä oppimiskokemuksia oppilaille. Musiikkikasvatuksessa on alueellisia sekä koulujen ja luokkien välisiä suuriakin eroja muun muassa resurssoinnissa, opetuksen tarjonnassa, opettajien kelpoisuuksissa ja kompetensseissa sekä rehtoreiden ja opettajien asenteissa. Lisäksi pojat osallistuvat vähemmän koulun musiikkikasvatukseen kuin tytöt ja heidän oppimistuloksensa ovat heikompia kuin tyttöjen.

Haasteena näen myös sen, että kaikilla oppilailla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä osallistua koulun musiikinopetukseen perinteisesti soittaen tai laulaen. Keholliset, musiikkia ja liikettä yhdistävät työtavat voivat edistää osallistumisen mahdollisuuksia ja rakentaa pohjaa muille musisoinnin muodoille. Ne tarjoavat mahdollisuuksia myös ei-sanalliseen, keholliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden kokemuksiin.

Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa? 

Monet aikaisemmat tutkimukset tuovat esiin taidekasvatuksen ihmisenä kasvua ja oppimista tukevia vaikutuksia. Koulun taidekasvatus, joka on julkinen palvelu, saavuttaa kaikki lapset ja nuoret. Mutta edellä mainittuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että opetus sekä laadukasta että merkityksellistä oppilaille. Koulun taidekasvatuksen laadun ja pedagogisen kehittämisen avulla taiteen tekemisen ja kokemisen merkitykselliset ja hyvinvointia edistävät kokemukset ovat mahdollisia kaikille oppilaille. Taiteen perusopetuksen taloudellisen ja pedagogisen saavutettavuuden edistäminen puolestaan parantaa kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taidekasvatukseen myös koulun ulkopuolella.

Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?

Tutkimuksestani hyötyvät ensisijaisesti taidekasvatuksen opettajat, opettajaksi opiskelevat ja oppilaat, kun taidekasvatuksen saavutettavuutta, laatua, pedagogiikkaa ja merkityksellisyyttä parannetaan.

Millainen on visiosi tai unelmasi tulevaisuuden Suomesta taiteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?

Visioni on, että jokainen lapsi voisi saada koulussa laadukasta, itselleen merkityksellistä ja oppimista laajasti tukevaa musiikin ja muiden taiteiden opetusta ja että taide ja taidekasvatus kuuluisivat jokaisen lapsen elämään hyvällä tavalla myös koulun ulkopuolella. Toivon, että jatkossa kaikilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on kerrottavaan tarinoita vain hyvistä kokemuksista koulun tai sen ulkopuolella tapahtuneesta taideopetuksesta.

Visioni on myös, että kasvatuksessa yleensä ymmärrettäisiin ja hyödynnettäisiin taitavasti taidekasvatuksen sisällölliset ja menetelmälliset mahdollisuudet entistä paremmin ja että niiden avulla osattaisiin tukea oppilaiden kokonaisvaltaista oppimista ja hyvinvointia.

Unelmani on, että yhteiskunnassa ja etenkin koulutuspoliittisissa ratkaisuissa tunnistettaisiin nykyistä paljon paremmin taiteiden ja taidekasvatuksen mahdollisuudet ja merkitykset oppimisessa ja elämässä yleensä, että taiteet ja taidekasvatus nähtäisiin tärkeinä kaikille ja myös toimittaisiin sen mukaisesti.

Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta taiteeseen liittyvää neuvoa meille kaikille toteutettavaksi tai yhteiskunnallisesti yhdessä toteutettavaksi?

Haluaisin muistuttaa, että jokainen voi osallistua taiteisiin tai taidekasvatukseen omista lähtökohdistaan käsin. Jokainen on aina sopivan ikäinen, sopivan taitava, jne. aloittamaan tai jatkamaan taideharrastusta, osallistumaan taiteen tuottamiseen ja siitä nauttimiseen. Taiteisiin osallistumisen avulla voi rakentaa omaa minuutta, saada sisältöä ja merkitystä elämään ja laajentaa sosiaalista verkostoa.

Oman tutkimukseni pohjalta haluaisin muistuttaa meitä opettajia, että taideopetuksessa ja etenkin siinä tapahtuvassa kehollisessa vuorovaikutuksessa syntyvät kokemukset ovat vahvoja ja kauaskantoisia. Sen tähden on tärkeää, että myös kiireen keskellä olemme opettajina kiinnostuneita jokaisen oppilaan kohtaamisesta, kokemuksista ja hyvinvoinnista.

 

Marja-Leena Juntusen CV ja julkaisuja:

https://www.uniarts.fi/en/marja-leena-juntunen

https://siba.academia.edu/MarjaLeenaJuntunen

https://www.researchgate.net/profile/Marja_Leena_Juntunen

 

Linkit tutkimusryhmien sivuille:

Basic Arts Education for All

Arts@school

Visions