null ArtsEqual-esittelyssä Minna Heikinaho



Minna Heikinaho työskentelee taiteilija-tutkijana Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa.

Yhteystiedot: minna.heikinaho (at) cupore.fi

Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?

Yhteisötaidetta ja yhteisötaiteelliseen toimintaan liittyvää vuorovaikutustilannetta. Yhteisötaiteen tekijyyden muodostumista. Kenen tekijyydestä on kysymys, kun puhumme yhteisötaiteen tekijyydestä? Miten esitysympäristö vaikuttaa yhteisötaiteellisen teoskokemukseen? Mihin asemaan ruumiillinen läsnäolo asettuu kahden ihmissubjektin välisissä yhteisötaiteellisissa kohtaamistilanteissa ja mitä eettisiä merkityksiä ruumiillinen läsnäolo voi vuorovaikutustilanteisiin tuottaa?

Kun vuorovaikutustilanne syntyy kahden subjektin välille, toisen kasvojen kosketuksessa, kasvojen kohtaamista ei voi ennakoida mutta se voi puhutella, koskettaa, konfliktoitua, väistää. Reagoimme, kasvot eivät jätä kylmäksi vaan toisen   toiseus, kasvojen kosketus palauttaa meidät takaisin itseemme, siihen miten me itse koemme toiseuden vastuun itse itsenämme. (M. Heikinaho, Saa sanoa –tuotanto. 3.5.2013)

Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?

Tutkimusmenetelmäni syntyy taiteellisen toiminnan avulla, toiminnallinen prosessi synnyttää tutkimuskysymykset. Taiteellisten päätelmien avulla etsin vastauksia ruumiillisen läsnäolon merkityseroille yhteisötaiteellisissa vuorovaikutustilanteissa. Mietin aistivaraisen ja kehollisen yhteisötaide-kokemuksen merkitystä läsnäolon kokemuksena. Mihin asemaan aistien varassa kokeminen ja fyysinen läsnäolo asettuvat ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Pohdin teoreettisesti ja omakohtaisen teoskokemisen avulla tekijyyden vapauttamista. Pyrin etsimään vaihtoehtoisia keinoja tekijyyden vapauttamiseksi, löytämään paikan tai ennemminkin muodon kriittiselle ja poliittiselle (kaupunki)taideartikulaatiolle taiteellisen toiminnan avulla.

Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa?

Yksilön, yhteiskunnan ja globaalin talouden suhde on abstrakti, ja juuri siitä syystä ihmisen omat arjen arvovalinnat ovat suunnattoman tärkeitä muistutuksia meille itsellemme siitä, miten elävä ja erimielinen yhteisömme voi ja saa olla.

Taiteella on mahdollisuus vaikuttaa kokemuspohjaisesti ihmisen tunteisiin ja siten suoraan myös ihmisen arvopoliittisiin valintoihin. Asia tai ongelma voidaan tarinallistaa taiteen avulla. Esimerkiksi kehittämieni taiteellisten toimintakonseptien avulla on mahdollista lähestyä toiseutta, erilaisuutta uusin menetelmin. Paikalliset asukkaat tuottavat omista erilaisista lähtökohdistaan uuden paikan tarinan, joka syntyy kohtaamisissa, joissa eri-ikäiset henkilöt, joilla on eri kulttuuri- tai sosiaalinen tausta, tuottavat paikan tarinan omien henkilökohtaisten kokemustensa avulla. 

Taide voi toimia välittäjänä, kääntäjänä, kun kohtaamme toiseutta. Näin voidaan rakentaa luottamusta eri-ikäisten ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten välille. Taide voi nostaa esiin ongelmia tai tuottaa kriittisiä näkökulmia.

Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?

Kaikki, jotka miettivät läsnäolon merkitystä ihmisten välisissä kohtaamistilanteissa.

Paikalliset asukkaat ja kaupunkiosatoimijat. Taiteilijat; artikulaation merkitys oman ammatillisen identiteetin vahvistajana. Yhteisötaiteilijat, jotka miettivät tekijyyden etiikkaa, tekijyyden sisältöarvo suhdetta sekä taiteellistoiminnallisia konsepteja.

Millainen on visiosi tai unelmasi tulevaisuuden Suomesta taiteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?

Mielestäni taiteilijan ammatillinen osaaminen tulisi nähdä potentiaalisena osana yhteiskuntaa. Voimme asettaa oman ammatillisen osaamisemme osaksi yhteiskuntaa, mutta emme yhteiskunnan luomin ehdoin, vaan ehdoin, jotka me taiteilijat itse artikuloimme. ArtsEqual on mahdollisuus tuottaa taiteellisen toiminnan sisältä käsin uudenlaista taiteellis-tutkimusartikulaatiota.

Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta tai muuten taiteilijana taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää neuvoa meille kaikille?

Ihmisen muisti rakentuu omakohtaisista kokemuksista, tarinan tapahtuma ruumiillistuu, todentuu paikan kokemuksen kautta. Yi-Fu Tuanin mukaan kokemuksellinen perspektiivi perustuu liikkeeseen, joka syntyy ajattelun ja kokemuksen välille. Kokemuksen, joka koostuu aistimuksista, havainnoista ja mielikuvista.