Tutkijat

ArtsEqual-hankkeessa on yli 90 tutkijaa. Heitä lisätään tänne vähitellen. Lista kunkin ryhmän tutkijoista löytyy kohdasta Tutkimusryhmät.

null ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Sanna Kivijärvi



Sanna Kivijärvi on tohtorikoulutettava ja opettaja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän tutkii esimerkiksi sitä, miten nuotinkirjoitus voi toimia yhdenvertaisuuteen vaikuttavana mekanismina nykyisissä musiikkikasvatuksen institutionaalisissa käytänteissä.

Yhteystiedot: sanna.kivijarvi@uniarts.fi

Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?

Tutkin suomalaista musiikkikasvatusjärjestelmää analysoimalla yhdenvertaisuutta rajoittavia mekanismeja ja sitä edistäviä käytänteitä. Keskeisenä tutkimusympäristönäni toimii helsinkiläinen Musiikkikeskus Resonaari, joka tarjoaa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista musiikkikasvatusta noin 300 oppilaalle.

Väitöstutkimuksessani tarkastelen Resonaarissa kehitettyä musiikkipedagogista innovaatiota, josta käytetään nimitystä Kuvionuotit. Kyseessä on väreihin ja muotoihin perustuva nuotinkirjoitusjärjestelmä.

Näkökulmani tutkimusaiheeseen on sekä pedagoginen että koulutuspoliittinen. Tutkimuksessani analysoin Kuvionuottien soveltamista etenkin populaarimusiikin pedagogiikassa ja esimerkiksi sitä tulisiko järjestelmä tulkita länsimaisen nuotinkirjoituksen laajennukseksi vai erityispedagogiseksi tukitoimeksi. Tarkastelen myös, miten nuotinkirjoitus ja yhdenvertaisuus ylipäätään liittyvät toisiinsa musiikkikasvatuksen kontekstissa.

Kuvionuotteja koskevan tutkimukseni lisäksi tutkin Resonaarin konserttien merkityksiä sosiaalisen pääoman näkökulmasta, keskuksen vaikutuksia suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä sekä kehollisuutta musiikkikasvatuksessa niin sanottujen erilaisten oppijoiden näkökulmasta.

Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?

Osatutkimukseni hankkeessa kohdistuvat sekä yksilö-, ryhmä- että instituutiotasolle, mutta erityisesti tavoitteenani on analysoida institutionaalisia käytänteitä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka lisäävät perinteisesti opetuksen ulkopuolelle jääneiden oppilaiden osallisuutta.

ArtsEqual-tutkimushankkeen tutkimustehtävän mukaisesti väitöskirjani tarkastelee nuotinkirjoitusta eriarvoisuutta tuottavana mekanismina, jolla on merkittävä rooli nykyisissä musiikkikasvatuksen institutionaalisissa käytänteissä. Kuvionuottien käyttöön liittyvien tapaustutkimusten kautta analysoin, millainen yhdenvertaisuutta edistävä vaikutus notaatioon liittyvien valta-asetelmien purkamisella voi olla suomalaisessa ja kansainvälisessä musiikkikasvatuksessa. Näkemykset nuotinkirjoituksen merkityksestä liittyvät siihen miten tavoitteellinen musiikkikasvatus ymmärretään sekä valtakäsityksiin siitä, mitä muusikkous on ja mitä se ei ole. Tutkimukseni näkökulma painottuu musiikinopetuksen yhdenvertaisuuteen kohtuullisen mukauttamisen käsitteen kautta (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 15§).

Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?

Esitän monitieteisen näkökulman tutkimusalueeseeni ja tutkimustuloksiani voidaan soveltaa sekä musiikkikasvatuksen että lähitieteenalojen ja muiden taiteiden tutkimuksessa ja pedagogiikassa. Esteettömyys sinänsä hyödyttää kaikkia.

Millainen on visiosi tai unelmasi tulevaisuuden Suomesta taiteen, tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmasta?

Toivon, että julkisten palvelujen näkökulma taiteissa ja taidekasvatuksessa toteutuu ja vakiintuu. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsy taiteisiin ja taidekasvatukseen ei riipu yksilöllisistä ominaisuuksista tai vaikkapa asuinpaikasta. 

Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta tai muuten jotain taiteeseen, tasa-arvoon ja hyvinvointiin liittyvää toivetta yhteiskunnallisesti toteutettavaksi?

Toivoisin uusia avauksia tuettuun työllistymiseen taidealoilla. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ratifioitiin Suomessa vuonna 2016 lähes viimeisenä kaikista EU-maista. Tämän merkkipaalun tulisi edistää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden huomioimista yhdenvertaisina työnhakijoina, -tekijöinä ja palkansaajina kaikilla aloilla, taiteet ja taidekasvatus mukaan lukien.

Esteetöntä musiikkikasvatusta ja tuettua työllistymistä musiikinalalla koskevaa tietoa saatavilla esimerkiksi Musiikkikeskus Resonaarin verkkosivuilla www.resonaari.fi

Sanna Kivijärvi toimii ArtsEqual-tutkimushankkeen tutkimusryhmässä ”Arts Education for All.”

Sanna Kivijärven kotisivut